A dynamic future - do you have what it takes? Part 2

Kirjoitimme viime viikolla tulevaisuuden työelämävalmiuksista. Voit lukea kirjoituksen tästä.

Onko suomalainen koulutusjärjestelmä maineensa veroinen? Entä millaiseksi johtaminen kehittyy tulevaisuudessa? Blogimme jatkuu Seijan ajatuksilla koulutuksesta, työurista ja johtamisesta.

Maanantai kello 8.00. Kyllä, arvasit oikein, viikko starttaa taas mukavasti pitkällä luennolla! Aiheina laskentatoimi ja rahoitus, yritysjuridiikka, kansainvälinen liiketoiminta ja logistiikka. Päivän kruunaa tietenkin ruotsin luento. Innostuneisuutesi varmasti säteilee ympärillä oleville ihmisille ajatellessasi pöydän ääressä istumista ja jatkuvaa muistiinpanojen kirjoittamista. Monotonisen päivän tuloksena olet oppinut vaikka mitä! Kuvailimmeko juuri liiketalouden opiskelijan energisen maanantaipäivän?

“Nuoret ovat parhaita innostamaan ikäistään joukkoa” - Seija Paasovaara

Seijan mielestä koulussa opetettavat tiedot ja taidot täytyy saada lähemmäs nuorten arkea. Tällä hetkellä monet oppilaitokset ovat irrallaan nuorten elämässä, opetustavat pitää saada lähemmäs nuorten elämää ja hakea sieltä esimerkkejä uusien työelämätaitojen oppimiseen. Nuoret ovat parhaita innostamaan ikäistänsä joukkoa.

Seija toteaa, että tulevaisuudessa esimerkiksi lukiossa matematiikan opetuksen pitäisi olla käytännönläheisempää ja sitä voisi enemmän yhdistää arjessa tarvittaviin matematiikan taitoihin. Matematiikassa voitaisiin esimerkiksi laskea päivän budjettia, miten saada rahat riittämään nuorten päivittäiseen elämään tai esimerkiksi 18-vuotisjuhliin. Kuulostaa paljon mielenkiintoisemmalta ja hauskemmalta oppia esimerkiksi logaritmit ja derivaatat arkielämään liittyvien esimerkkien kautta, eikö? Hyvä esimerkki käytännönläheisemmästä opiskelusta on esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa toteutettava P2P-opiskelumalli, jossa työelämä tuodaan lähelle opiskelua ja tehdään töitä oikeissa projekteissa oikeille yrityksille.

Tulevaisuudessa urakehitys ei enää välttämättä etene niin kuin perinteinen hierarkkinen kehitys. Uralla ei välttämättä edetä “parempiin” töihin, vaan taitoja kehitetään horisontaalisesti eli taitoja kehitetään laajemmalla alalla. Urakehityksellä työntekijä pyrkii varmistamaan oman työpaikkansa tulevaisuuden kasvavassa kilpailussa eli mitä enemmän osaamista on taustalla sitä varmempi on myös työpaikan pysyvyys tai uuden työpaikan löytäminen tarvittaessa. Urakehityksen ei myöskään tarvitse tapahtua toisten kustannuksella, kunnioitus työkavereita kohtaan täytyy säilyttää. Seija on myös sitä mieltä, että ihmisten täytyisi tehdä mahdollisimman paljon sellaista työtä mistä nauttii.

“Urakehitys ei ole pelkästään hierarkinen kehitys” - Seija Paasovaara

-Seija Paasovaara
Urakehityksen ja koulutuksen kehittymisen ohella tulevaisuuden johtaminen tulee muuttumaan haastavammaksi. Seija tuumaa, että suomalaisessa kulttuurissa polttopisteeseen joutuvat erityisesti win-win -ajattelutavan kehitys ja kateuden kitkeminen: toisten onnistumisista on katkeruuden sijaan iloittava yhdessä. Verrattuna perinteiseen käskytysjohtamiseen ja mikromanagerointiin, johtajan tulee määritellä tavoite ja antaa työntekijälle toiminnan vapaus. Innovatiivista ajattelua rohkaistaan monilla organisaation tahoilla pelkästään johto- tai asiantuntijaryhmien sijaan.

Liiketalouden P2P-opiskelija Lauri mietteliäänä.

Ensi viikolla futurologin mietteitä tulevaisuuden yrittäjyydestä! Iloista pääsiäisviikonloppua!